Historiaa
Walesissa esiintyi jo 1700-luvulla puna-valkoinen, linnunmetsästyksessä suosittu rotu, jota pidetään nykyisen Walesinspringerspanielin perustana.
Omaksi rodukseen Walesinspringerspanieli vahvistettiin Englannissa vuonna 1902.
Suomeen ensimmäiset Walesit tulivat Ruotsista vuonna 1967.
Omaksi rodukseen Walesinspringerspanieli vahvistettiin Englannissa vuonna 1902.
Suomeen ensimmäiset Walesit tulivat Ruotsista vuonna 1967.
Luonne
Walesinspringerspanielit ovat luonteeltaan ystävällisiä,iloisia,rohkeita ja energisiä pakkauksia. Toisinaan myös tuntuu että ovat hieman turhankin nokkelia ja nopea-oppisia,niin hyvässä kun pahassakin.
Energisyytensä ja omapäisyytensä takia walesi osaa olla myös haasteellinen koulutettava. Voit olla varma että koirasi osaa jonkin tietyn asian vaikka unissaan,muttei sitten kuitenkaan viitsi pyydettäessä sitä toteuttaa. Walesi päättää aivan itse milloin tottelee ja ketä tottelee,tämä piirre kuvastaa mielestäni myös walesin omaperäistä huumorintajua,pahuuttaan kun se ei käskyjä noudattamatta jätä.
Huolellisella ja jääräpäisellä koulutuksella walesin saa kuitenkin oppimaan melkein mitä vaan. Walesejä näkyykin näyttelykehien lisäksi myös taippareissa,jäljellä,metsästyskokeissa,tottelevaisuuskokeissa ja agilityssä.
Walesi on erittäin innokas kaveri lähes mihin vaan, metsästyskoirasta sienikaveriksi tai vaikkapa potkukelkan kanssa juoksemaan.
Pääasia kuitenkin on,että walesi pääsee purkamaan energiaansa,ihan sama mikä laji on kyseessä. Täydelliseksi sohvatyynyn korvikkeeksi walesista ei ole,toki siinäkin viihtyy kovin mieluusti,kunhan saa päästää ylimääräiset energiat ensin pihalle.
Walesia suosittelisin aktiiviselle ulkoilmaihmiselle. Koirat myös tykkäävät kulkea autossa mukana,eli ovat oikein unelmaelementissään esimerkiksi mökkeilevien ihmisten koirina. Walesi kun myöskin rakastaa vettä...
Huumorintajua walesiperheellä pitää olla riittävästi,toisinaan kun ne koirien yksinolon aikana keksimät iloiset yllätykset saattavat olla vähemmän miellyttäviä.
Energisyytensä ja omapäisyytensä takia walesi osaa olla myös haasteellinen koulutettava. Voit olla varma että koirasi osaa jonkin tietyn asian vaikka unissaan,muttei sitten kuitenkaan viitsi pyydettäessä sitä toteuttaa. Walesi päättää aivan itse milloin tottelee ja ketä tottelee,tämä piirre kuvastaa mielestäni myös walesin omaperäistä huumorintajua,pahuuttaan kun se ei käskyjä noudattamatta jätä.
Huolellisella ja jääräpäisellä koulutuksella walesin saa kuitenkin oppimaan melkein mitä vaan. Walesejä näkyykin näyttelykehien lisäksi myös taippareissa,jäljellä,metsästyskokeissa,tottelevaisuuskokeissa ja agilityssä.
Walesi on erittäin innokas kaveri lähes mihin vaan, metsästyskoirasta sienikaveriksi tai vaikkapa potkukelkan kanssa juoksemaan.
Pääasia kuitenkin on,että walesi pääsee purkamaan energiaansa,ihan sama mikä laji on kyseessä. Täydelliseksi sohvatyynyn korvikkeeksi walesista ei ole,toki siinäkin viihtyy kovin mieluusti,kunhan saa päästää ylimääräiset energiat ensin pihalle.
Walesia suosittelisin aktiiviselle ulkoilmaihmiselle. Koirat myös tykkäävät kulkea autossa mukana,eli ovat oikein unelmaelementissään esimerkiksi mökkeilevien ihmisten koirina. Walesi kun myöskin rakastaa vettä...
Huumorintajua walesiperheellä pitää olla riittävästi,toisinaan kun ne koirien yksinolon aikana keksimät iloiset yllätykset saattavat olla vähemmän miellyttäviä.
Rotumääritelmä.
Yleisvaikutelma - Sopusuhtainen, tiivis, ei korkearaajainen; rakenteeltaan hyvin kestävä ja työkykyinen. Liikkeet nopeat, toimeliaat ja tehokkaat.
Ominaispiirteet - Hyvin vanha, puhdasta alkuperää oleva rotu. Vahva, iloinen ja hyvin toiminnallinen.
Luonne - Ystävällinen, ei hyökkäävä eikä hermostunut.
Pää - Kallo suhteikkaan pitkä, hieman kaareutuva, otsapenger selvä. Silmien alus sileä ja tasainen. Kuono keskipitkä, suora, melko neliömäinen. Sieraimet hyvin kehittyneet, kirsu väriltään ruskeasta tummaan.
Silmät - Pähkinänruskeat tai tummat,keskikokoiset, eivät ulkonevat eivätkä syvällä. sidekalvo ei näy.
Korvat - Melko alhaalle kiinnittyneet, poskenmyötäiset. Verraten pienet ja vähitellen kärkeä kohti kapenevat, hieman viininlehden muotoiset.
Purenta - Leuat vahvat. Säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta, ts. alaleuan etuhampaat koskettavat tiiviisti yläleuan etuhampaiden takapintaa. Hampaat suorassa kulmassa luihin nähden.
Kaula - Pitkä, lihaksikas, kuiva, liittyy sulavasti viistoon lapaan.
Eturaajat - Keskipitkät, suorat, vahvaluiset.
Runko - Ei pitkä; vahva ja lihaksikas. Rintakehä syvä, kylkiluut kaarevat. Rungon pituuden tulee olla suhteessa raajojen pituuteen. Lanne vahva, lihaksikas, hieman kaareva.
Takaraajat - Vahvat ja lihaksikkaat. Reidet leveät ja hyvin kehittyneet. Luusto vahva, kintereet matalat, polvikulmaukset kohtalaiset. Polvet eivät kierry sisään eivätkä ulos.
Käpälät - Pyöreät; päkiät paksut. Tiiviit kissantassut, eivät isot eivätkä hajavarpaiset.
Häntä - Alas kiinnittynyt, ei koskaan selkälinjan yläpuolelle nouseva,liikkeessä eloisa.
Liikkeet - Notkeat, voimakkaat, maatapeittävät; takatyöntö voimakas.
Karvapeite - Suora tai sileä, silkkimäinen, tuuhea, ei koskaan karkea tai laineikas. Kihara turkki paha virhe. Eturaajat ja takaraajat kintereen yläpuolelta melko hapsuiset, korvat ja häntä hieman hapsuiset.
Väri - Ainoastaan syvänpunainen ja valkoinen.
Koko - Uroksen säkäkorkeus keskimäärin 48 cm, nartun 46 cm
Ominaispiirteet - Hyvin vanha, puhdasta alkuperää oleva rotu. Vahva, iloinen ja hyvin toiminnallinen.
Luonne - Ystävällinen, ei hyökkäävä eikä hermostunut.
Pää - Kallo suhteikkaan pitkä, hieman kaareutuva, otsapenger selvä. Silmien alus sileä ja tasainen. Kuono keskipitkä, suora, melko neliömäinen. Sieraimet hyvin kehittyneet, kirsu väriltään ruskeasta tummaan.
Silmät - Pähkinänruskeat tai tummat,keskikokoiset, eivät ulkonevat eivätkä syvällä. sidekalvo ei näy.
Korvat - Melko alhaalle kiinnittyneet, poskenmyötäiset. Verraten pienet ja vähitellen kärkeä kohti kapenevat, hieman viininlehden muotoiset.
Purenta - Leuat vahvat. Säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta, ts. alaleuan etuhampaat koskettavat tiiviisti yläleuan etuhampaiden takapintaa. Hampaat suorassa kulmassa luihin nähden.
Kaula - Pitkä, lihaksikas, kuiva, liittyy sulavasti viistoon lapaan.
Eturaajat - Keskipitkät, suorat, vahvaluiset.
Runko - Ei pitkä; vahva ja lihaksikas. Rintakehä syvä, kylkiluut kaarevat. Rungon pituuden tulee olla suhteessa raajojen pituuteen. Lanne vahva, lihaksikas, hieman kaareva.
Takaraajat - Vahvat ja lihaksikkaat. Reidet leveät ja hyvin kehittyneet. Luusto vahva, kintereet matalat, polvikulmaukset kohtalaiset. Polvet eivät kierry sisään eivätkä ulos.
Käpälät - Pyöreät; päkiät paksut. Tiiviit kissantassut, eivät isot eivätkä hajavarpaiset.
Häntä - Alas kiinnittynyt, ei koskaan selkälinjan yläpuolelle nouseva,liikkeessä eloisa.
Liikkeet - Notkeat, voimakkaat, maatapeittävät; takatyöntö voimakas.
Karvapeite - Suora tai sileä, silkkimäinen, tuuhea, ei koskaan karkea tai laineikas. Kihara turkki paha virhe. Eturaajat ja takaraajat kintereen yläpuolelta melko hapsuiset, korvat ja häntä hieman hapsuiset.
Väri - Ainoastaan syvänpunainen ja valkoinen.
Koko - Uroksen säkäkorkeus keskimäärin 48 cm, nartun 46 cm